Melkein kaksi viikkoa Topia!

Huomenna, 27. päivä helmikuuta, on Topi sitten ollutkin meillä jo 2 viikkoa. Moni takuulla ajattlee, että pyh pah kaksi viikkoa mitään ole, mutta onhan se nyt hurjan pitkä aika!
Toisaalta tuntuu, kuin Topi olisi vasta päivän meillä ollut, mutta toisaalta taas tuntuisi että Topi olisi ollut meillä aina. Mutta onneksi vielä on ainakin 12 vuotta (villakoirat elää siis noin 12-15-vuotiaiksi) ainakin peuhata tuon kanssa :)

Tähän postaukseen tulee muuten tällä kertaa vähän normaalia vähemmän kuvia, mutta tekstiä sitten sitäkin enemmän.

Topi on nyt ymmärtänyt lähteä karkuun, kun se tekee jotain tuhmaa.
Esimerkiksi kun Topi ottaa suuhunsa jotain mitä ei saisi. Kun herraa alkaa lähestymään vähän sillä silmällä valmiudessa napata tavara sen suusta, Topi tajuaa singahtaa esimerkiksi sängyn alle. On jo tajunnut, että sinne ei ihmiset mahdu. Mutta onneksi ollaan aina saatu se jokin-mikä-ei-saisi-olla-suussa pois!
Sama juttu alettaessa huutelemaan Topia, kun ollaan menossa pihalle. "Topi! Tule! Mennään pissalle!". Eiköhän juokse karkuun. Luultavasti vain on liian hienohelma, onhan siellä ainakin yksi aste pakkasta.

Ja kuten jo lupailin, pidän teidät ajan tasalla hihnatreeneistä.
Mitään hihnaTREENEJÄ ei enää edes ole! Topille saa niin helposti laitettua sen näyttelyhihnan, että pian aletaan siirtyä varmaankin valjaisiin. Valjaat me ostetaan Topille, koska ne on turvallisemmat ja mukavammat.
Esimerkki 1 (turvallisuus): Iso, hullu koira tulee lenkillä vastaan. Se on hyökkäämässä Topia kohti ja Topi pitäisi saada äkkiä syliin. Valjaiden selkämyksestä kiinni ja nostetaan syliin. Kaulapannan ja talutushihnan kanssa tämä olisi mahdotonta.
Esimerkki 2 (mukavuus): Voi miettiä, miltä tuntuisi, jos ensin laitettaisiin kaulan ympärille lenkki, lenkkiin naru ja siitä alettaisiin kiskoa. Ei kovin mukavaa. Mutta entäs, jos laitettaisiin valjaiden tapaiset? Niissä se "kiskomisvoima" jakautuu periaatteessa koko kehoon, eikä vain herkkiin kaula - ja niskanikamiin.

Rupesin oikein miettimään, kuinka odotankaan sitä aikaa, että saa Topin kanssa kaikkea alkaa oikeasti tekemään!
Sitten kun Topi kasvaa hieman (ja saa rokotukset sekä järkeä) - ehkä joskus kesällä - sen kanssa pääseekin sitten jo menemään hitusen pidempää lenkkiä. Tässä on sellainen noin 600 metrin mittainen, lenkkitieksi oivasti soveltuva tienpätkä, joka voisi olla ainakin jossain vaiheessa aivan täydellinen Topin lenkeiksi.
Toko-harrastus on jossain määrin helppo aloittaa, sillä oman seutuni palveluskoiraharrastajat ry:n tokovastaava on naapurini. Hänen koiransa ovat varmasti maailmankaikkeuden parhaiten käyttäytyvät koirat! Linkkiä naapurin omille koirasivuille: *klik* !!

Nyt tulee ainakin siivottua vähän enemmän, kun lattialle ei oikeasti voi jättää yhtään mitään.

Joogaa ja hepuleita

Joo.. Tosiaan Topi yritti saalistaa kameran eilen illalla, mutta päättikin alkaa joogaamaan:

"Harrastan ilmajoogausta!" :) ♥

Pikkuisesta saa vaikka minkälaisia kuvia, kunhan jaksaa odottaa oikeaa hetkeä kamera valmiusasennossa. Tommoisen joogakuvan sain sitten tulokseksi, kannatti odotella :)

Niistä Topin hepuleista tosiaan...
Ihan yhtäkkiä - ilman minkäänlaista varoitusta tai ennakkoilmoitusta, Topi sekoaa. Siis kirjaimellisesti. Sekoaa.

Pieni info / selviytymisopas koiran hepulikohtauksiin (Jotka ovat pennuilla kuulemma ihan normaaleja. Pyh sanon minä.):

1. Ensin Topi jahtaa kaikkea, mikä liikkuu. Jalat kärsivät, todellakin. Topi roikkuu lahkeissa ja sukissa, ja koska sen hampaat on niin pienet ja heikot vielä, niin sitä ei vain vedetä pois. Komennus "EI!", niskasta kiinni ja ohjataan leluun.

Näin; Topi roikkuu lahkeessani :(

2. Sitten Topi alkaa pureskella sormia ja varpaita (jos niitä on saatavilla), ja se tuntuu olevan erityisen hulluna hiuksiini. Taas komennus "EI!", niskasta kiinni ja ohjataan leluun.

3. Seuraavaksi alkaa "virallinen" hepulivaihe. Topi juoksee taloa ympäri kuin mikäkin. Se ei pysähdy, vaan tekee villejä mutkia ja yhtäkkiä saattaa hyökätä jonkun lelunsa kimppuun. Sitten se retuuttaa Tikru-leluaan kuin mikäkin Tässä vaiheessa ei oikeastaan kannata tehdä mitään. Kokemuksen perusteella voin sanoa, että sitten saa vain kuonoonsa. Kyllä koira pian sen hepuloinnin lopettaa (ehkä).

4. Hepuloinnin viimeisin ja (ainakin ihmisten mielestä) ihanin vaihe. Topi heittäytyy pedilleen, sulkee silmänsä ja nukahtaa. Siis ihan noin vain. Kaiken villin ja rajun leikin jäälkeen se yhtäkkiä vain painuu unten maille. Siitä huomaa millainen vauveli se onkaan ;) !! ♥

Pieni... ♥

Sitten pientä yleisinfokatsausta.
Pari päivää sitten tuli postissa se aiemmin mainitsemani Nutra Nuggets-ruokapaketti. Topille ei saa antaa vehnää, ja netissä luki, että tässä kyseisessä ei vehnää olisi. Kuitenkin, kun paketti avattiin ja katsottiin, mitä nämä nyt sitten sisältävätkään, siellä luki vehnä.

15kg säkki....

 Lähetetään se takaisin, koska kyllähän Topi nyt vielä hetken noilla ruoilla pärjäilee. 
Sitten, vähän epämukavampiin. Nimittäin matolääkitykseen. Pentuaikana pitää antaa matolääkitys vähän useammin (en ihan tarkkaan tiedä miksi), joten piakkoin olisi taas sen aika...

Drontal-madotus... jippii.

 Tossa tulee kaksi semmosta jättimäistä tablettia, niin kasvattaja neuvoi laittamaan neljään osaan ja vain yksinkertaisesti työntämään yhden niistä paloista Topin kurkkuun. Mä en sitä varmaankaan tee, jääkööt äidin hommiksi....

Sitten vain yksinkertaisesti kuvia; niitä kun tulee joka ikinen päivä lisää! :)

"Äiti! Miksei mulle ole kerrottu että meillä on toinen koira!"

 
Eipä tällä kerralla sitten muuta ♥ :)

Paljon paljon kuvia!

On tullut tosiaan nyt Topin muutaman meillä vietetyn päivän aikana napsittua vaikka kuinka monta kuvaa. Tässä lähes kaikki, mitä olen itse ottanut:

Topitus ♥

Topin uusi lelu, kiittäkäämme vieraita ♥

Topin sängyn sisältö: virtahepopehmovinkulelu, viltti, äidin tossut....

.... ja mun tossut.

"Jestas, mihin kaikkeen sitä suostuukaan!"

Pysyy pystyssä! Pyyyysyy pystyssä!

Ensimmäinen pesukerta :)

Raukka oli kuin... kuin uitettu koira.

Onneksi pian pääsi mamin syliin lämmittelemään ♥

Tulevasta keväästä voin vinkata vähän, mitä tuleman pitää.
Hihnatreeneistä tulen ainakin pitämään teidät ajan tasalla; niitä ei sovi missata!
Maaliskuun aikana on luvassa ensimmäinen (siis Topin kolmas - kai - mutta meidän ensimmäinen) eläinlääkärikäynti. Tarkoituksena ottaa rokotukset ja luultavasti siruttaa Topi (ei olla ihan satavarmoja siitä vielä, mutta uskoisin).
Maalis-huhtikuussa aletaan luultavasti jo käydä hakemassa postia (ehkä kymmenen metriä matkaa meidän pihasta postilaatikolle) niin, että Topi kulkee hihnassa mukana.
Toukokuussa olisi Mustissa & Mirrissä pentupäivät, joille varmaan Topinkin kanssa eksymme.
Kesällä sitten on luvassa uintia, telmimistä, ulkoilukertojen pidentämistä vähän kerrallaan, sekä... lampaita! Tosiaan - mummolassani tulee luultavasti olemaan 3 (?) lammasta kesälampaina, ja odotan kyllä innolla, mitä Topi niistä tuumaa! :) ♥

Rajut leikit & tulevaisuudensuunnitelmia

Tosiaan, eilen sain taas tuta Topin rajuista leikeistä. Sen naskalihampaat ovat NIIN teräviä, että kun ne uppoaa ihoon, niin takuulla sattuu. Eihän Topi pahaa tarkoita - päinvastoin! Naskaleilla kaluaminenhan on sen leikki, tai vähintäänkin keino vähentää ikenien kutiamista.

Topi puree varvastani :(

Mutta joo. Eihän siis koiralle ihan niin helposti sanota, että nyt irti siitä, vaan pikkasen kovemmin vaan sanoo ei, ja työntää pois. Tai sitten ohjaa sen energian johonkin leluun. Mieluummin kuin mun jalkaan.
Onhan Topi hyväkin koira ollut. Tänään se kyllä heräsi jo puoli kuudelta, mutta kyllä se siitä vielä kunnon unirytmin oppii - koirahan nukkui eilen illalla varmaan kaksi tuntia ENNEN kuin meni omaan petiin yöunille.

Näin. Topi on kuljettanut sekä minun että äitini huopatossut omalle pedilleen, eikä se aio päästää niistä irti.

Niin viaton pikkupoika ♥

Hihnatreenit vol. 1

Hihnatreenit vol. 2

Topi on aika hankala saada pysymään paikallaan. Siispä varmin tapa ottaa tällainen kuva on, että odottaa Topin menneen nukkumaan, ja sitten vaikka viheltää. Salamavalo pilaa unet, mutta eikö näin suloinen kuva ole sen arvoista :) ??

Pari tuntia sitten Topi sai taas pienimuotoisen sydänkohtauksen (ei nyt ihan kirjaimellisesti, mutta kuitenkin). Taas piti imuroida, ja Topihan pelkää sitä kamalaa laitetta kuollakseen. Siispä päätin viedä Topin yläkertaan. Sinne asti kuului imurin ääni, mutta sain onneksi kiinnitettyä raukan huomion vähän muualle.

Odotan niin kovasti, että pääsen Topin kanssa harrastamaan kaikkea. Lähinnä odotan agilityä, sillä olen aina halunnut kokeilla sitä. Uskon, että Topi tulee siinä pärjäämään ainakin jotenkuten (kisoihin en aio Topia edes viedä), kun se on niin fiksun oloinen kaveri.

Googlen kuvahaku

Ehkä joskus Topista saadaan samanlainen kuva :) ♥

Kuvia + Infoa omistajasta

Napsin tuossa kuvia Topista + herran tarvikkeista, olkaas hyvät:

Topin lelut: vinkulelupehmoluu, virtahepopehmovinkulelu (lemppari) & tommoinen yleinen reuhulelu :)

Topin ruokakuppi ja vesikuppi. Virallinen ruokakuppi (samanlainen kuin vesikuppi, mutta siinä lukee food) on pesussa, joten varalla käytetään tommosta jälkiruokakulhoa.

Topin pentupanta (harjoitellaan pitämistä päivisin vähän kerrallaan) ja näyttelyhihna (tarkoituksena opettaa koira tommoiseen helppoon hihnaan ennen "oikeaa").

Epämääräistä sörsseliä = Topin ruokaa.

Tässä asennossa Topin löysin. Omassa pesässä viltin alla uusi lelu kainalossa on hyvä ottaa torkut :) ♥

Äitin maito, isin maito, siskon maito, veljen maito, Topin herkkupiimä :3

Topin nappulat.

Toi ruokasörsseli koostuu siis kaikennäkösestä proteiini - ja rasvapitoisesta ruoasta + piimästä. Saatiin se purkki kasvattajalta, ja se neuvoi vähän lisäämään siihen aina aika ajoin piimää, ettei se kuivu.
Me tilattiin kuitenkin Topille muutakin ruokaa, kasvattaja suosittelemia Nutra Nuggetseja.

Tollaisia pääsee Topi sitten syöpöttelemään, kunhan vain postissa tulevat. Ensi viikon alussa pitäisi tulla... Saas nähdä miten maistuu!

Ja kuten lupailin, nyt vähän infoa myös omistajasta.
Topin sihteerinä / omistajana / palvelijana toimii melkein 13-vuotias tyttö Eve. Olen iloinen ja pirteä koiraihminen, enkä voi saada eläimistä tarpeekseni. Pidän koirien lisäksi hevosista, kissoista, delfiineistä, tiikereistä, susista ja kotkista. Mahtaviahan kaikki eläimet ovat! Kuuntelen paljon musiikkia ja kirjoitan paljon tarinoita. Olen todella luova ihminen :) !! Minulla on vähän koira-allergiaa, joten kääpiövillakoira oli oikeastaan ainut mahdollinen (tai siis mikä tahansa villis, mutta kääpiö tuntuu parhaalta) rotu, minkä voi hankkia. Ja nyt olen ikionnellinen, että minulla on koira ♥

Topi

Hei! Päätin alkaa pitämään blogia huvittavan lemmikkini, kääpiövillakoira Topin elämästä. Sen verran huvittava herra se on, että on melkein pakko jakaa sen tempauksia muillekin.

Aloitetaan nyt ihan ensiksi esittelemällä  Topi teille perusteellisesti.

Topi - kutsutaan myös Topsuksi, Topiliiniksi ja Topsukaksi - siis on 23.12.2012 syntynyt kääpiövillakoiran pentu. Topin mummo on kyllä keskikokoinen villakoira, mutta koko muu suku koostuu kääpiövillakoirista.
Suloinen villakoirapoika ei ole rekisterissä, eikä tule luultavasti koskaan olemaankaan.
Topi tuli meidän perheeseemme 13.02.2012, eli on hyvin tuore perheenjäsen. Silti se on ottanut jo paikkansa laumassa, ja oppinut talon tavoille (Sisäsiisteydestä voidaan sitten puhua erikseen... :D). Topi on hyvän oloinen koira, ei mitään moittimista.
Osaa jo pyytää ulos ja syö silloin kun on nälkä. Leikit tosin ovat hieman rajuja vielä naskalihampaiden kanssa, mutta kyllä sen kestää. Topin lempilelu on sininen virtahepopehmovinkulelu, jonka kanssa se voisi painia varmaan koko päivän - ellei vain nukahda vahingossa. Ihan yhtäkkiä, kesken mitä vauhdikkaimman leikin, Topi saattaa heittäytyä syliin ja sulkea silmänsä. Nukkuvaa villakoirapentua suloisempaa ei varmaan ole olemassakaan :)

Tässä muutama kuva Topista (Varoitan: minulla on vain normaali, hieman toislaatuinen kamera, joten kuvat eivät ole järkkärikuvien veroisia. Toivottavasti silti ovat... ymmärrettäviä.) :

Topi ♥

Topin villit leikit ;)

Topille oma peti on turvapaikka :)

Nyt, kun tunnette Topin vähän paremmin, voisikin kai kertoilla jotain Topin ensimmäisistä päivistä meillä.
Topi tuli meille aika extemporeen. Me oltiin jo sovittu menevämme katsomaan lauantaina yhtä tyttökoiraa, mutta kun nähtiin lehdessä ilmoitus toisestakin kääpiövillakoirapentueesta, päätettiin soittaa sinne. Kun sitten saatiin tietää vapaana olevan vielä kaksi kääpiövilliksen pentua, musta ja valkoinen, oli homma selvä. Lähdettiin ajamaan 120km päähän melkein heti puhelinsoiton jälkeen.
Perillä odotteli Topi, Topin veli, Topin vanhemmat sekä pari muutakin koiraa. Halusimme mustan koiran, joten Topi me valittiin. Nimensä Topi sai jo ennen kuin edes näimme koko koiraa, ajomatkalla Topin entiseen kotiin se tuli meille mieleen. Ja Topi oli koiran nähdessäkin sille juuri täydellinen nimi!
Topi maksoi 750€, mikä on näin jälkeenpäin ajatellen aivan liian vähän näin ihanasta koirasta ♥

Ensimmäinen päivä sujui ihmetellessä, samoin toinen ja kolmaskin. Nyt, viidentenä päivänä alkaa Topi jo olla, kuin se olisi ollut meillä AINA. Niin luottavaisin mielin se jo on!

Perjantaina 15.2. Topilla oli oikea shokkihoitopäivä. Ensin näytin Topille, mitä kaikkea kummallista löytyykään sellaisesta huoneesta, jota myös vessaksi kutsutaan. Topi säikkyi vesihanaa ja vessanpöntön kannen avaamista ja sulkemista. Vessaa vedettäessä raukka olisi varmaan saanut sydänkohtauksen. En ottanut riskiä siinä asiassa ;) .
Sitten, kun mentiin käymään raikkaassa pakkasilmassa, kävi niinkin hyvä tuuri, että tonttimme yltä lensi juuri samalla hetkellä - TOSI alhaalta - helikopteri. Topi tärisi ja ulisi. Otin raukan takin sisään ja mentiin sisälle. Mutta siihenhän eivät vielä hankaluudet loppuneet! Sisään tullessa alkoikin imurointi. Topi pinkaisi ensin sohvan alle, mutta kun sen sai sieltä houkuteltua pois, näin parhaaksi mennä yläkertaan.
Viimeisenä - mutta ei todellakaan vähäisimpänä - koettelemuksena olikin sitten pesulle meno.
Topi pestiin suihkukaapissa lämpöisellä vedellä ja shampoolla, ja raukkahan pelkäsi ihan hirmuisesti.
Onneksi pian pääsi kääriytymään lämpimään pyyhkeeseen ja pääsi myös rauhoittumaan omistajan syliin.

Kirjoittelen Topin kuulumisia tänne aina kun ehdin, toivottavasti teitä kiinnostaa herran kommelluksia kuulla.
Tervetuloa Topin blogin lukijoiksi! ♥

ps. Blogin osoitteessa oleva sana pudoru tarkoittaa villakoiraa japaniksi ^.^ 
pps. Tässä myös linkki Topin sivulle sivustolla petsie.fi: *klik*