Karkureissu + kuvia

Eilen illalla oli aika vauhdikkaat 20 minuuttia.
Ensin Topi sai kamalan hepulin - juoksi taloa ympäri, hyppi sängyille ja puri kaikkea mahdollista.
Hepuli päättyi aika pitkälti siihen, että Topi teki tarpeensa päiväpeitolle... No, ei muuta kuin päiväpeitto pesuun ja Topi ulos.
Pikkuveli lähti käyttämään Topia sitten ulkona ja kohta hän tuli sisälle sanomaan (Lue: huutamaan), että Topi lähti karkuun. Topi oli saanut keploteltua itsensä ulos hihnasta. Iskä lähti ulos Topin perään, mutta eihän se pelkuri ollut mihinkään lähtenyt. Iskä oli saanut sen houkuteltua luokseen ilman mitään herkkua tms. Säikähdyksellä siis selvittiin.

Kuka on söpö?

Kymmenen pisteen arvoitus: löydä Topin kasvot.

"Jaahas. Mitäs sitä tänään kirjoittaisi?"

Tuossa kun selailin Googlessa ja Wikipediassa vähän kaikenlaista, päädyin Topin kaiman sivulle: on olemassa potkunyrkkeilijä nimeltään Topi Helin! Sekä etunimi että sukunimi ovat samat kuin meidän Topilla - aika hauska yhteensattuma. Tämä nyrkkeilijä-Topi on voittanut jonkinsortin maailmanmestaruuden vuonna 2003, ja on moninkertainen suomenmestari. Jos kiinnostaa, enemmän tietoa Topin kaimasta löytyy täältä.

Nyt lähdetään koko perheen voimin puunkaatohommiin, saas nähdä mitä Topi tuumaa!

Lomailua ja maailmanlaajuista menestystä!

Tosiaan, viime viikolla (viikko 16) otiin koko perheen voimin kahden yön lomalla eräässä kylpylässä. Ja totta kai Topinkin tuli mukaan. Sellainen noin tunnin ajomatka sujui tosi hyvin, ei Topi vinkunut melkeinpä lainkaan. Perillä hotellilla Topi otti todella lunkisti ja nautti olostaan. Makoili TODELLA lämpimässä auringonpaisteessa terassilla ja oli kuin kotonaan. 
Kuvia...

"Milloin lähdetään?"

"Vahdin laumaani..."

"... Päiväunien jälkeen."

Lämmintä oli varmaan 20 astetta!

"Älä tuo sitä varjoa siihen eteen!"

Paluumatkakin sujui ongelmitta, mutta olihan se nyt helpotus päästä kotiin :)


Niin siitä "maailmanlaajuisesta menestyksestä"...
Katsoin tämän blogin katsojatilastoja, ja kun vilkaisin kohtaan "sivun katselut maittain", näin jotain aika hassua.. Nimittäin Topin blogissa on käynyt 41 yhdysvaltalaista, 33 saksalaista, 15 venäläistä,  3 britannialaista, 1 unkarilainen ja 1 ruotsalainen.
Tämä johtuu luultavasti blogin erikoisesta osoitteesta (pudoruhan siis tosiaan tarkoittaa villakoiraa japaniksi)... Ja eiväthän ne erimaalaiset edes ymmärrä mitä täällä lukee. Toki Google Kääntäjällä voi sivun kääntää, mutta mitä olen joskus huvikseni tämän sivuston englanniksi kääntänyt, tulos oli aika koominen. Topin nimikin oli Desktop...

Trimmausta ja uusia tuttavuuksia!

Topi on tavannut loppujen lopuksi tosi vähän koiria. Ihmisiä kyllä vaikka kuinka paljon, mutta koirien tapaaminen on vähän jäänyt vähälle. Mutta kyllä Topi niihin koiriinkiin pääsee vielä tutustumaan, kunhan nyt vähän rohkaistuu.

Parisen päivää sitten oltiin lenkillä, ja vastaan tuli Topia jopa hieman pienempi kiinanpalatsikoira. Se on jo vanha herra, joka on tosiaankin tietoinen omasta reiviiristään. Kun kiinanpalatsikoira tuli vastaan, se alkoi haukkua - puolusti reviiriään tai sitten vain yritti uskotella itselleen, että on silti vanhempi ja mahtavampi, vaikka kooltaan puolet pienempi ;)
Topi tietysti piiloutui äidin jalkojen taakse ja kurkisteli sieltä. Mutta kyllä se siitä.

Topia on nyt trimmailtu melkein joka päivä. Pään päältä, tassuista, hännän tyvestä... Vähän kaikkialta. Hyvin Topi on siihen tottunut, vaikkakin rimpuilee ainakin aluksi.

Huomenna olisi luvassa Topin toinen eläinlääkärireissu...!!

Kuka muka rimpuilee?

Kolme kuukautta Topia vaikuttaa kymmeneltä vuodelta ylivilkasta wannabe-dobermannia.

Kuvia!

Tässä postauksessa on tällä kertaa vain kuvia :)
Ja lopussa taito-päivitys!

Lerppakorva ;3

Näinkin tietysti voi nukkua.....

Tässä kuvassa näkyy hyvin värin muutos. Ruskeako tästä tulee?

Se peti on kyllä ostettu sen takia, että siinä nukuttais.

Ruokavalioon kuuluu myös pieni määrä heinää aina silloin tällöin...

"Minä vaanin!!"

Vesileikit, parhaat leikit ;)

"Hyppäiskö vai eikö hyppäis, siinä vasta pulma.. Ei vaan. Kyl mä hyppään."

"Ei. Nyt joku on kertonut sinulle suuuuren valheen. Minä en syönyt heinää. En en."

Ja hyökkäys.

Topi osaa seuraavaa:
- Istua käskystä
- Maata käskystä
- Antaa tassua käskystä
- Tulla luokse käskystä

Harjoittelussa olevia / opeteltavia asioita:
- Kahdella jalalla kävely
- Paikka-käsky

Näin se homma toimii!

Koiran koulutuksesta ja koiran eri käskyistä on aika paljon eri mielipiteitä. Ajattelinkin kertoa vähän, millä tavoin meilä toimitaan.

Otetaan ensin sana "ei". Kieltosanahan se on, ja kokemuksesta / tuntemistani koirista on voinut päätellä, että perille on mennyt. Kun joku tuttu - jo aikuinen - koira tekee jotain mitä se ei saisi ja sitä komentaa sanalla "ei", koira lopettaa saman tien. Meilläkin sanaa "ei" käytetään aina negatiivisessa valossa. Yritetään siis yhdistää kieltosana aina siihen, kun Topi tekee jotain, mitä ei saisi. Ja aika hyvin se toimii. Esimerkiksi kun Topi kaluaa hampaillaan pöydän nurkkaa, ja sille sanoo "EI!", Topi lopettaa melkein heti. Tietystikään tuollainen "uhmaikäinen" koira ei haluaisi totella...

Huonoon hihnakäytökseen on meillä puututtu ihan alusta pitäen. Kun lähdetään pissalle / muuten vaan ulos ja Topille laitetaan kaulapanta / näyttelyhihna, Topin on istuttava. Samoin toimitaan kun kaulapanta / näyttelyhihna otetaan pois. Pissalla käydessä ja omalla pihalla ollessa juoksentelu ja paikkojen tutkiminen on sallittua, mutta kun lähdetään lenkille, pitää kulkea reippaasti mutta rauhallisesti lenkittäjän vieressä. Kun Topi vetää hihnassa, pysähdytään hetkeksi ja jatketaan sitten kävelyä rinnakkain. Joskus tätä joutuu tekemään koko lenkin ajan (Metri kävelyä ja stop. Metri kävelyä ja stop. Metri kävelyä ja stop...), mutta useimmiten ainakin puolet lenkistä päästään "hienosti hihnassa".

Topin trimmaus tapahtuu nykyään jo ihan hyvin. Siinä ei oikeastaan ole mitään sen kummempia sääntöjä, se kun on edelleen vähän harjoituskannalla...!!

Sitten niihin käskyihin. Maahan-käskyn opettelemisessa en ollut itse paikalla, joten siitä en voi paljon kertoa. 
Istu-käsky opeteltiin niin, että Topin takapuoli painettiin (hellästi) maahan, sanottiin "ISTU" ja annettiin herkku. Ja nopeasti meni perille.
Tänään meillä oli Topin kanssa opetustuokio anna tassu-käskystä. Käskin Topin istumaan, otin sen tassun omaan käteeni, sanoin "TASSU" ja annoin herkun. Toistin ehkä parikymmentä (kyllä vain...) kertaa ja alkoihan se vähän perille mennä. Ehkä tänään vielä myöhemmin sitä uudelleen harjoittelen - tai viimeistään huomenna.

Kovan harjoittelun jälkeen Topiakin nukuttaa ♥

Kohtapuoleen 2 kuukautta Topia ♥

Miten aika meneekään näin nopeasti? Tuntuu että vasta viime viikolla me oltaisiin haettu se kahdelle kämmenelle mahtuva pikku karvakasa. Ja 13.4. se onkin ollut meillä kokonaista kaksi kuukautta. Huhhuh. Mutta ei sitä osaa enää ajatella elämää ilman Topia.

Topista on tullut niin mammanpoika että. Kun äiti menee olohuoneesta keittiöön, Topi seuraa. Kun äiti menee vessaan, Topi jää oven taakse uikuttamaan. Kun äiti lähtee kauppaan, tulee paniikki ja olisi pakko päästä äkkiä katsomaan ikkunasta. Mutta uikutusta ei huomioida ja Topia ei säälitä siinä vaiheessa. Pitää vaan yrittää takoa sen päähän, että jos ei voi äidin perään koko ajan olla, niin se ei ole mikään maailmanloppu... Vaikka siltä se varmaan pienen koiran mielestä tuntuu :) !!

Sitten vielä hieman muistettavaa teille blogin lukijoille:~ Muistattehan, että kommentit blogiin ovat enemmän kuin tervetulleita. Vastaan kaikkiin! ♥
~ Muistattehan, että blogin seuraajaksi liittyminen on enemmän kuin toivottua. Olen kiitollinen nykyisistäkin lukijoista, mutta enemmän on kuitenkin aina enemmän... ♥
~ Muistattehan, että minulle saa aina lähettää sähköpostia osoitteeseen evetarinoi@gmail.com !! Vastaan mielelläni kysymyksiin ja palautteisiin!! ♥

Siinä olikin sitten kaikki tältä erää. Muistakaa liittyä lukijoiksi :) !!

Kevättä rinnassa... Ainakin Topilla.

Siitä onkin aikaa, kun viimeksi tänne on tullut kirjoiteltua. Mutta nyt tulee kuvia ja tekstiä oikein olan takaa!
Eläinlääkärireissun jälkeen on autollakin jo ajettu monesti. Automatkat sujuvat jo tosi hyvin, pienestä alkuvinkumisesta huolimatta.

Nyt on myös päästy myös oikein lenkille Topin kanssa. Sukulaisten jo kuolleen koiran vanha flexi ja kaulapanta ovat Topilla lenkkikäytössä. Valjaat hankitaan sitten, kun Topi on täysikokoinen (eli n. 8 kuukauden iässä). Jopa kilometrin mittaista lenkkiä on menty, eikä lainkaan Topia ole väsyttänyt. Se kirmailee iloisesti, vaikkakin toisten koirien kohdalle sattuessa se alkaa tärisemään ja vetämään takaisin kodin suuntaan.
Hihnassa vetäminen yritetäänkin karsia tiukalla tapakoulutuksella... Ja kyllähän se jotenkuten onnistuukin.

Topi on oppinut kolme käskyä + yhden taidon, mikä ei välttämättä ole mikään kovin hyödyllinen... Nimittäin Topi on oppinut hyppäämään sängylle. Sänky on 50cm korkea, ja Topi ponkaisee sinne todella helposti. Ties mikä korkeushyppääjä siitä vielä tulee!
Käskyt, jotka Topi on oppinut, ovat "istu", "maahan" ja sitten luoksetulo. Itse asiassa Topi tulee luokse, kutsuu sitä sitten nimellä Topi tai Pöpi...
Tässä elävä todiste siitä, että Topi tosiaan osaa istua käskystä:

Kevään tulon on Topikin tainnut huomata. Sehän on syntynyt 23.12, joten se ei ole vielä koskaan nähnyt kesää. Topi nauttii auringonpaisteessa köllimisestä ja ruohon repimisestä maasta...! Pihalle mentäessä ainut ongelma on neulaset ja kaikki pienet roskat, mitä oravat pudottelevat puista. Topi syö niitä, vaikka sille on tehty harvinaisen selväksi, että niin ei saisi tehdä.

Sitten niitä kuvia...!