Terveisiä Topilta!

Ajattelin, että vaikka tämä on TOPIN BLOGI, ei herra ole vielä saanut itse kertoa kuulumisiaan. Nyt kuitenkin annoin Topille näppäimistön kanssa vapaat tassut, ja tällaistahan siitä syntyi:

45ikjmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm

mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm

sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssdfgrtttttttttttttttttttttttttttttt<.LLLL

LLLLLLLLLLLLLLLLLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA §1QQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQ

Tuon voi tulkita monella tapaa, luultavasti Topi haluaa vain kiittää kaikkia bloginsa lukijoita ja sanoa, että lisää kommelluksia on tulossa!

Topin kanssa touhutessa alkaa tulemaan jo vähän hassu olo: missä välissä se ehti noin paljon kasvaa? Kun miettii ihan ensimmäisiä hetkiä Topin kanssa, ja vilkaisee sitten Topia, rupeaa melkein miettimään, että onko tuo edes sama koira. Silloin, kun Topi haettiin, se mahtui suunnilleen kämmeneeni, nykyään tarvitsen molemmat kädet - ja mielummin vielä enemmänkin - Topin kantamiseen.

Tästä kuvasta on hyvä verrata, miten paljon Topi on kasvanut. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu siis samana päivänä kun Topi haettiin, ja toinen reilu viikko sitten. Paljon se on kasvanut, eikä vielä olla lähelläkään täysikasvuisen kääpiövillakoiran mittoja.

Tuossa kuvassa ovat Topin isä (valkoinen), Topin äiti (musta) ja Topin veli.
Topin isän nimi on Nuka ja äidin Niisku.
Molemmat olivat todella mukavia ja rauhallisia koiria, ja toivon mukaan Topistakin tulee sellainen. Topin veli oli myös todella ihana. Jos olisi ollut mahdollisuus ottaa molemmat pennut mukaan, niin olisin niin tehnyt. Kahdesta pennusta olisi kyllä ollut kaksinkertainen työkin...! Luultavasti Topin velikin on saanut hyvän kodin, sillä samalla, kun olimme Topia hakemassa, joku soitti kasvattajalle tiedustellen pennuista.
Olisihan se mahtavaa, jos joskus Topi pääsisi veljensä, siskonsa tai vanhempansa vielä tapaamaan. Ja eihän sitä tiedä! Saattaahan joskus sellainen tilaisuus liietäkin.